Traumaattisten muistojen työstämisestä

Kun ihminen kokee traumatakaumia, hän on tekemisissä implisiittisen muistinsa kanssa. Tiedostamatonta, implisiittistä oppimista tapahtuu jatkuvasti, kaikesta kokemastamme. Tarvitsemme implisiittistä muistamista voidaksemme toimia automaattisesti, ja automaattista toimintaa tarvitaan elämässä jatkuvasti. Tarvitsemme sitä monimutkaista koordinaatiota vaativiin taitoihin, kuten vaikkapa instrumentin soittamiseen. Tarvitsemme sitä myös voidaksemme toimia tehokkaasti tilanteissa, jotka vaativat nopeaa toimintaa, jossa ajatteluun ei ole aikaa,... Continue Reading →

Vakauttamisen harjoittelusta

Se osa-alue, jossa kompleksisesta traumasta kärsivä voi tehdä eniten oman tilanteensa helpottamiseksi, on vakauttaminen. Vakauttamisella tarkoitetaan sitä, että tunnistetaan oma yli- tai alivireys ja osataan palautua optimaaliseen vireystilaan tai tasapainoon, homeostaasiin. Nämä kolme vireystilaa — ylivireys, alivireys ja optimaalinen vireys — on helpointa ymmärtää traumatisoitumisen yhteydessä Stephen Porgesin (2017) polyvagaalisen teorian kautta, jota on kuvailtu... Continue Reading →

CPTSD ja traumaterapia

Traumasta toipumista käsittelevän artikkelisarjan ensimmäisessä artikkelissa kuvasin, miten trauman ydin on implisiittinen traumaattinen muistaminen ja autonomisen hermoston herkistyminen. Listaa pitää täydentää vielä yhdellä tekijällä: muut ihmiset. Siihen, miten kuormittavaksi traumaattinen tapahtuma meille muodostuu ja miten sitä mukanamme trauman jälkeen kannamme, vaikuttaa olennaisesti myös se muilta saatu tuki, joka meillä oli ennen traumaa, sen aikana ja... Continue Reading →

Kompleksisesta traumasta toipuminen on kompleksista

Traumassa on yksilöstä riippumattomat puolensa, joiden voi perustellusti ajatella olevan se ydinilmiö, josta varsinaisesti puhutaan, kun puhutaan traumaperäisestä stressistä. Toinen näistä ilmiöistä on tiedostamaton implisiittisen muistin toiminta, johon traumaattinen muistaminen perustuu, ja toinen on autonomisen hermoston yliherkistyminen. Courtney Armstrongin (2019) mukaan stressaavissa tapahtumissa tallentuu implisiittisiksi muistoiksi useita tapahtumaan liittyviä elementtejä: tapahtumaan liittyvät tunteet, aistihavainnot, fyysiset... Continue Reading →

Miten ymmärtää komplisoitunutta traumaperäistä stressiä?

Komplisoitunut traumatisoituminen (Complex Posttraumatic Stress, C-PTSD) on hyvin hankalasti rajattava ja määriteltävä ilmiö. WHO:n tautiluokituksen ICD-11:n mukainen määritelmä komplisoituneesta traumasta erittelee kuusi oireklusteria, joista komplisoituneesti traumatisoitunut kärsii. Nämä klusterit ovat: Traumatisoivan tapahtuman tunkeutuminen mieleenTraumaa muistuttavien asioiden välttelyTunteiden hallitsemattomuusHerkistyminen vaarasignaaleille, ylivireys ja muistiongelmatKielteinen minäkäsitysIhmissuhdeongelmat Pikainenkin tutustuminen komplisoitunutta traumaa koskevaan kirjallisuuteen piirtää näkyville hienosyisemmän ilmiön. Olen seuraavaan... Continue Reading →

Trauman ”käypä hoito”

Traumasta puhutaan terveydenhuollossa mielenterveyden häiriönä. Tämä olisi kelpo käsite, ellei siinä olisi kolme ongelmaa: Mitä tarkoittaa mieli?Miten ja milloin se on terve?Miten ja milloin se on häiriintynyt? Ei tarvitse olla kummoinen metodologi ymmärtääkseen, ettei näihin kysymyksiin ole mielekkäitä vastauksia. Mielenterveyshäiriöistä puhuminen on yksi terveydenhuollon medikalismin ilmenemismuoto.  Nykytietämyksen valossa traumatisoituminen on paremminkin adaptaatio — mukautuminen vaikeisiin... Continue Reading →

Website Powered by WordPress.com.

Ylös ↑