Avainsana: Monimuotoinen traumaperäinen stresihäiriö

Dissosiaatio

Edellisessä blogiartikkelissa esitetyssä dysregulaatioitnutta hermostoa kuvaavassa oireluettelossa on mukana myös dissosiatiivisia oireita, mutta dissosiaatiota on syytä tarkastella myös erikseen ja tarkemmin. Dissosiaatio on niin keskeinen ilmiö traumatisoitumisessa, että Bessel van der Kolk kutsuu sitä traumatisoitumisen perusolemukseksi. Dissosiaation ajatellaan olevan jatkumo, jonka toisessa päässä on normaaleja jokapäiväisiä ilmiöitä ja kokemuksia, ja toisessa päässä on epätavallisia, usein... Continue Reading →

Dysreguloitunut hermosto ja traumaoireiden kirjo

Tämä kirjoitus on editoitu kirjani "Monimuotoinen traumaperäinen stressi: Hyvä elämä traumoista huolimatta "(2024, BoD) aineistoista. Psykiatrisia diagnooseja huomattavasti tarkemman ja rikkaamman kuvan monimuotoisesta traumasta tarjoaa traumakirjallisuus. Keskeinen ja yleinen tapa kuvata traumatisoitumisen dynamiikkaa on nähdä se autonomisen hermoston krooniseksi epätasapainoksi, dysregulaatioksi. Trauma ei siis ole alkuperältään emotionaalinen, vaan kehollinen ongelma. Normaalisti stressinsäätelyä opetellaan erityisesti lapsen... Continue Reading →

Monimuotoinen trauma ja psykiatriset diagnoosit

Tämä teksti on kirjailijan editoima ote kirjan "Monimuotoinen traumaperäinen stressi: Hyvä elämä traumoista huolimatta" (2024, BoD) aineistoista. Oirelähtöinen tapa jäsentää traumaperäisen stressin kaltaisia ilmiöitä on tyypillinen psykiatrialle. Oireista tunnistetaan mielenterveyshäiriöiden diagnooseja, jotka vaikuttavat mm. mahdollisuuteen saada sairauslomaa tai kuntoutusta. Diagnosoitujen häiriöiden hoitoa tutkitaan tilastollisin menetelmin, ja tutkimustulosten meta-analyyseistä syntyy hoitosuosituksia. Monimuotoisen traumaperäisen stressin diagnoosi kuvataan... Continue Reading →

Mikä on traumojen ja kärsimyksen tarkoitus? 

Otsikon tarkoituksellisen provosoivaan kysymykseen voi etsiä vastauksia monta reittiä pitkin. Naiivi psykologia, eli "kansanviisaus", vastaa kysymykseen kliseellä "se mikä ei tapa, vahvistaa". Kärsimyksen tarkoitus olisi siis karaista meitä.  Uskon puhuvani useimman kompleksisesta traumasta kärsivän puolesta todetessani, että tämä uskomus on lähes loukkaava. Traumatisoituneen näkökulmasta se, mikä ei ihan tappanut, aiheuttikin vuosia, ellei loppuelämän kestävää kärsimystä,... Continue Reading →

Traumaattisten muistojen työstämisestä

Kun ihminen kokee traumatakaumia, hän on tekemisissä implisiittisen muistinsa kanssa. Tiedostamatonta, implisiittistä oppimista tapahtuu jatkuvasti, kaikesta kokemastamme. Tarvitsemme implisiittistä muistamista voidaksemme toimia automaattisesti, ja automaattista toimintaa tarvitaan elämässä jatkuvasti. Tarvitsemme sitä monimutkaista koordinaatiota vaativiin taitoihin, kuten vaikkapa instrumentin soittamiseen. Tarvitsemme sitä myös voidaksemme toimia tehokkaasti tilanteissa, jotka vaativat nopeaa toimintaa, jossa ajatteluun ei ole aikaa,... Continue Reading →

Vakauttamisen harjoittelusta

Se osa-alue, jossa monimuotoisesta tai kompleksisesta traumasta kärsivä voi tehdä eniten oman tilanteensa helpottamiseksi ja oireidensa hallitsemiseksi, on vakauttaminen. Vakauttamisella tarkoitetaan sitä, että tunnistetaan oma yli- tai alivireys ja osataan palautua optimaaliseen vireystilaan tai tasapainoon, homeostaasiin. Nämä kolme vireystilaa — ylivireys, alivireys ja optimaalinen vireys — on helpointa ymmärtää traumatisoitumisen yhteydessä Stephen Porgesin (2017) polyvagaalisen... Continue Reading →

Miten ymmärtää kompleksista traumaperäistä stressiä?

Komplisoitunut traumatisoituminen (Complex Posttraumatic Stress, C-PTSD) on hyvin hankalasti rajattava ja määriteltävä ilmiö. WHO:n tautiluokituksen ICD-11:n mukainen määritelmä komplisoituneesta traumasta erittelee kuusi oireklusteria, joista komplisoituneesti traumatisoitunut kärsii. Nämä klusterit ovat: Traumatisoivan tapahtuman tunkeutuminen mieleen Traumaa muistuttavien asioiden välttely Tunteiden hallitsemattomuus Herkistyminen vaarasignaaleille, ylivireys ja muistiongelmat Kielteinen minäkäsitys Ihmissuhdeongelmat Pikainenkin tutustuminen komplisoitunutta traumaa koskevaan kirjallisuuteen piirtää... Continue Reading →

Mitä trauma on?

Kehityksellinen traumatisoituminen jättää ihmiseen jäljet, jotka eivät häviä koko elämän aikana. Niistä tulee osa ihmistä, hänen tapansa olla maailmassa olemassa. Kehityksellinen traumatisoituminen on monioireista — jos patologisoivaa kielenkäyttöä haluaa käyttää — ja se kietoutuu lukemattomiin elämäntaidollisiin ja terveydellisiin haasteisiin. On kuitenkin hedelmätöntä, ellei suorastaan virheellistä, tulkita traumatisoituminen yksioikoisesti sairaudeksi tai mielenterveyden häiriöksi.  Kiinnostuksen kohteenani tässä... Continue Reading →

Trauman ”käypä hoito”

Traumasta puhutaan terveydenhuollossa mielenterveyden häiriönä. Tämä olisi kelpo käsite, ellei siinä olisi kolme ongelmaa: Mitä tarkoittaa mieli? Miten ja milloin se on terve? Miten ja milloin se on häiriintynyt? Ei tarvitse olla kummoinen metodologi ymmärtääkseen, ettei näihin kysymyksiin ole mielekkäitä vastauksia. Mielenterveyshäiriöistä puhuminen on yksi terveydenhuollon medikalismin ilmenemismuoto.  Nykytietämyksen valossa traumatisoituminen on paremminkin adaptaatio —... Continue Reading →

Trauma on kehossa

Ihminen on turvallisuutta kaipaava eläin ja olemme evolutiivisesti virittyneitä vaaran havaitsemiseen. Meillä on myös kyky rauhoittua, jos vaara osoittautuu vääräksi hälytykseksi tai kuvitelmaksi. Stressi on kehon reaktio havaittuun tai kuviteltuun vaaraan. Pieni määrä stressiä on tunnetusti hyväksi ja voi parantaa suorituskykyä; pikajuoksuennätyksiä ei tehdä rennossa ruumiissa, vaan lievän stressin voimin. Hyvin tunnetaan myös, että pitkittynyt... Continue Reading →

Powered by WordPress.com.

Up ↑