Traumaattisten muistojen työstämisestä

Kun ihminen kokee traumatakaumia, hän on tekemisissä implisiittisen muistinsa kanssa. Tiedostamatonta, implisiittistä oppimista tapahtuu jatkuvasti, kaikesta kokemastamme. Tarvitsemme implisiittistä muistamista voidaksemme toimia automaattisesti, ja automaattista toimintaa tarvitaan elämässä jatkuvasti. Tarvitsemme sitä monimutkaista koordinaatiota vaativiin taitoihin, kuten vaikkapa instrumentin soittamiseen. Tarvitsemme sitä myös voidaksemme toimia tehokkaasti tilanteissa, jotka vaativat nopeaa toimintaa, jossa ajatteluun ei ole aikaa,... Continue Reading →

Vakauttamisen harjoittelusta

Se osa-alue, jossa kompleksisesta traumasta kärsivä voi tehdä eniten oman tilanteensa helpottamiseksi, on vakauttaminen. Vakauttamisella tarkoitetaan sitä, että tunnistetaan oma yli- tai alivireys ja osataan palautua optimaaliseen vireystilaan tai tasapainoon, homeostaasiin. Nämä kolme vireystilaa — ylivireys, alivireys ja optimaalinen vireys — on helpointa ymmärtää traumatisoitumisen yhteydessä Stephen Porgesin (2017) polyvagaalisen teorian kautta, jota on kuvailtu... Continue Reading →

Miten ymmärtää komplisoitunutta traumaperäistä stressiä?

Komplisoitunut traumatisoituminen (Complex Posttraumatic Stress, C-PTSD) on hyvin hankalasti rajattava ja määriteltävä ilmiö. WHO:n tautiluokituksen ICD-11:n mukainen määritelmä komplisoituneesta traumasta erittelee kuusi oireklusteria, joista komplisoituneesti traumatisoitunut kärsii. Nämä klusterit ovat: Traumatisoivan tapahtuman tunkeutuminen mieleenTraumaa muistuttavien asioiden välttelyTunteiden hallitsemattomuusHerkistyminen vaarasignaaleille, ylivireys ja muistiongelmatKielteinen minäkäsitysIhmissuhdeongelmat Pikainenkin tutustuminen komplisoitunutta traumaa koskevaan kirjallisuuteen piirtää näkyville hienosyisemmän ilmiön. Olen seuraavaan... Continue Reading →

Mitä trauma on?

Kehityksellinen traumatisoituminen jättää ihmiseen jäljet, jotka eivät häviä koko elämän aikana. Niistä tulee osa ihmistä, hänen tapansa olla maailmassa olemassa. Kehityksellinen traumatisoituminen on monioireista — jos patologisoivaa kielenkäyttöä haluaa käyttää — ja se kietoutuu lukemattomiin elämäntaidollisiin ja terveydellisiin haasteisiin. On kuitenkin hedelmätöntä, ellei suorastaan virheellistä, tulkita traumatisoituminen yksioikoisesti sairaudeksi tai mielenterveyden häiriöksi.  Kiinnostuksen kohteenani tässä... Continue Reading →

Trauman ”käypä hoito”

Traumasta puhutaan terveydenhuollossa mielenterveyden häiriönä. Tämä olisi kelpo käsite, ellei siinä olisi kolme ongelmaa: Mitä tarkoittaa mieli?Miten ja milloin se on terve?Miten ja milloin se on häiriintynyt? Ei tarvitse olla kummoinen metodologi ymmärtääkseen, ettei näihin kysymyksiin ole mielekkäitä vastauksia. Mielenterveyshäiriöistä puhuminen on yksi terveydenhuollon medikalismin ilmenemismuoto.  Nykytietämyksen valossa traumatisoituminen on paremminkin adaptaatio — mukautuminen vaikeisiin... Continue Reading →

Trauma on kehossa

Ihminen on turvallisuutta kaipaava eläin ja olemme evolutiivisesti virittyneitä vaaran havaitsemiseen. Meillä on myös kyky rauhoittua, jos vaara osoittautuu vääräksi hälytykseksi tai kuvitelmaksi. Stressi on kehon reaktio havaittuun tai kuviteltuun vaaraan. Pieni määrä stressiä on tunnetusti hyväksi ja voi parantaa suorituskykyä; pikajuoksuennätyksiä ei tehdä rennossa ruumiissa, vaan lievän stressin voimin. Hyvin tunnetaan myös, että pitkittynyt... Continue Reading →

Website Powered by WordPress.com.

Ylös ↑