Kompleksisesta traumasta toipuminen on kompleksista

Traumassa on yksilöstä riippumattomat puolensa, joiden voi perustellusti ajatella olevan se ydinilmiö, josta varsinaisesti puhutaan, kun puhutaan traumaperäisestä stressistä. Toinen näistä ilmiöistä on tiedostamaton implisiittisen muistin toiminta, eli traumaattinen muistaminen ja toinen on autonomisen hermoston yliherkistyminen. Courtney Armstrongin (2019) mukaan stressaavissa tapahtumissa tallentuu implisiittisiksi muistoiksi useita tapahtumaan liittyviä elementtejä: tapahtumaan liittyvät tunteet, aistihavainnot, fyysiset tuntemukset... Continue Reading →

22.8.2022

Mitä tapahtui kirjalle ”Traumasta henkiseen kasvuun”?

25.3.2021 Minulta kysytään tämän tästä, mistä kirjan "Traumasta henkiseen kasvuun" voisi saada käsiinsä. Lyhyt vastaus on, että sitä ei ole enää saatavilla, ja olen ajatellut, että tämä blogi korvaisi sen kokonaisuudessaan. Pidempi vastaus vaatii, että taustoitan hieman omaa komplisoitunutta traumaani ja sitä miten kirja syntyi, ja mitä sen jälkeen on tapahtunut. Olen kärsinyt voimakkaasta stressistä... Continue Reading →

25.3.2021

Lapsuuden aikaiset haitalliset kokemukset ja trauma

Komplisoituneen kehityksellisen traumatisoitumisen alkuperä on useimmiten tiedostamaton. Merkittävä, ellei suurin osa vaikeimmin hoidettavasta traumaperäisestä stressistä juontuu ihmisen kehityksen kannalta kriittisten kiintymyssuhteiden dynamiikasta varhaislapsuudessa. Traumatisoiva elämäntilanne ei silloin välttämättä ole traumatisoitumisen oireista kärsivän tiedossa. Trauma tallentuu merkittävässä määrin implisiittiseen ja proseduraaliseen muistiin, joka toimii tietoisuuden ulkopuolella. Tällöin traumaattisesta kiintymyssuhdemallista ei edes teoriassa voi olla tietoisia muistoja.... Continue Reading →

22.5.2020

Miten ymmärtää komplisoitunutta traumaperäistä stressiä?

Komplisoitunut traumatisoituminen (Complex Posttraumatic Stress, C-PTSD) on hyvin hankalasti rajattava ja määriteltävä ilmiö. WHO:n tautiluokituksen ICD-11:n mukainen määritelmä komplisoituneesta traumasta erittelee kuusi oireklusteria, joista komplisoituneesti traumatisoitunut kärsii. Nämä klusterit ovat: Traumatisoivan tapahtuman tunkeutuminen mieleenTraumaa muistuttavien asioiden välttelyTunteiden hallitsemattomuusHerkistyminen vaarasignaaleille, ylivireys ja muistiongelmatKielteinen minäkäsitysIhmissuhdeongelmat Pikainenkin tutustuminen komplisoitunutta traumaa koskevaan kirjallisuuteen piirtää näkyville hienosyisemmän ilmiön. Olen seuraavaan... Continue Reading →

8.5.2020

Miten selvitä pandemian aiheuttamasta stressistä?

Pandemian aiheuttama stressi, pelko, huoli ja ahdistus ovat tulleet viime viikkoina tutuiksi meistä sitkeimmillekin. Pahimmillaan koettu stressi voi ajan kanssa kumuloitua traumaperäiseksi stressiksi. Traumaperäisen stressin ydin on herkistynyt stressireaktio. Traumaperäisessä stressissä autonomisen hermoston stressireaktiot laukeavat vähästäkin vaaran merkistä kehossa tai ympäristössä ja seurauksena on sympaattisen hermoston dominanssi, eli eläminen lähes jatkuvassa taistele tai pakene -tilassa.... Continue Reading →

13.4.2020

Korona aiheuttaa turvattomuutta

Traumatisoituminen on kykenemättömyyttä tuntea oma ympäristö ja keho turvalliseksi. Me komplisoituneesta traumasta kärsivät tunnemme olomme uhatuksi normaaleissakin kanssakäymisissä, saati koronaepidemian kaltaisessa poikkeustilanteessa. En ole uskaltanut ovesta ulos kahteen viikkoon. Kehoni kokee itsensä niin uhatuksi, että se pyrkii dissosioimaan, teeskentelemään kuollutta. Pelkkä liikkuminen sohvan, vessan ja sängyn välillä vaatii poikkeuksellisen ponnistuksen. Koska tämänhetkisessä lääkärikulttuurissa suhtaudutaan ylivarovaisesti... Continue Reading →

23.3.2020

Mitä trauma on?

Kehityksellinen traumatisoituminen jättää ihmiseen jäljet, jotka eivät häviä koko elämän aikana. Niistä tulee osa ihmistä, hänen tapansa olla maailmassa olemassa. Kehityksellinen traumatisoituminen on monioireista — jos patologisoivaa kielenkäyttöä haluaa käyttää — ja se kietoutuu lukemattomiin elämäntaidollisiin ja terveydellisiin haasteisiin. On kuitenkin hedelmätöntä, ellei suorastaan virheellistä, tulkita traumatisoituminen yksioikoisesti sairaudeksi tai mielenterveyden häiriöksi. Kiinnostuksen kohteenani tässä... Continue Reading →

11.3.2020

Trauman ”käypä hoito”

Traumasta puhutaan terveydenhuollossa mielenterveyden häiriönä. Tämä olisi kelpo käsite, ellei siinä olisi kolme ongelmaa: Mitä tarkoittaa mieli?Miten ja milloin se on terve?Miten ja milloin se on häiriintynyt? Ei tarvitse olla kummoinen metodologi ymmärtääkseen, ettei näihin kysymyksiin ole mielekkäitä vastauksia. Mielenterveyshäiriöistä puhuminen on yksi terveydenhuollon medikalismin ilmenemismuoto. Nykytietämyksen valossa traumatisoituminen on paremminkin adaptaatio — mukautuminen vaikeisiin... Continue Reading →

10.3.2020

Trauma on kehossa

Ihminen on turvallisuutta kaipaava eläin ja olemme evolutiivisesti virittyneitä vaaran havaitsemiseen. Meillä on myös kyky rauhoittua, jos vaara osoittautuu vääräksi hälytykseksi tai kuvitelmaksi. Stressi on kehon reaktio havaittuun tai kuviteltuun vaaraan. Pieni määrä stressiä on tunnetusti hyväksi ja voi parantaa suorituskykyä; pikajuoksuennätyksiä ei tehdä rennossa ruumiissa, vaan lievän stressin voimin. Hyvin tunnetaan myös, että pitkittynyt... Continue Reading →

6.3.2020