Korona aiheuttaa turvattomuutta

Traumatisoituminen on kykenemättömyyttä tuntea oma ympäristö ja keho turvalliseksi. Me komplisoituneesta traumasta kärsivät tunnemme olomme uhatuksi normaaleissakin kanssakäymisissä, saati koronaepidemian kaltaisessa poikkeustilanteessa. En ole uskaltanut ovesta ulos kahteen viikkoon. Kehoni kokee itsensä niin uhatuksi, että se pyrkii dissosioimaan, teeskentelemään kuollutta. Pelkkä liikkuminen sohvan, vessan ja sängyn välillä vaatii poikkeuksellisen ponnistuksen. Koska tämänhetkisessä lääkärikulttuurissa suhtaudutaan ylivarovaisesti... Continue Reading →

Artikkeleita traumatisoitumisen ilmiöstä, kokemisesta ja hoitamisesta. Luettaviksi niin terveydenhoidon ammattilaisille kuin traumatisoitumisesta kärsiville ja näiden läheisille.

Mitä trauma on?

Kehityksellinen traumatisoituminen jättää ihmiseen jäljet, jotka eivät häviä koko elämän aikana. Niistä tulee osa ihmistä, hänen tapansa olla maailmassa olemassa. Kehityksellinen traumatisoituminen on monioireista — jos patologisoivaa kielenkäyttöä haluaa käyttää — ja se kietoutuu lukemattomiin elämäntaidollisiin ja terveydellisiin haasteisiin. On kuitenkin hedelmätöntä, ellei suorastaan virheellistä, tulkita traumatisoituminen yksioikoisesti sairaudeksi tai mielenterveyden häiriöksi.  Kiinnostuksen kohteenani tässä... Continue Reading →

Trauman ”käypä hoito”

Traumasta puhutaan terveydenhuollossa mielenterveyden häiriönä. Tämä olisi kelpo käsite, ellei siinä olisi kolme ongelmaa: Mitä tarkoittaa mieli?Miten ja milloin se on terve?Miten ja milloin se on häiriintynyt? Ei tarvitse olla kummoinen metodologi ymmärtääkseen, ettei näihin kysymyksiin ole mielekkäitä vastauksia. Mielenterveyshäiriöistä puhuminen on yksi terveydenhuollon medikalismin ilmenemismuoto.  Nykytietämyksen valossa traumatisoituminen on paremminkin adaptaatio — mukautuminen vaikeisiin... Continue Reading →

Trauma on kehossa

Ihminen on turvallisuutta kaipaava eläin ja olemme evolutiivisesti virittyneitä vaaran havaitsemiseen. Meillä on myös kyky rauhoittua, jos vaara osoittautuu vääräksi hälytykseksi tai kuvitelmaksi. Stressi on kehon reaktio havaittuun tai kuviteltuun vaaraan. Pieni määrä stressiä on tunnetusti hyväksi ja voi parantaa suorituskykyä; pikajuoksuennätyksiä ei tehdä rennossa ruumiissa, vaan lievän stressin voimin. Hyvin tunnetaan myös, että pitkittynyt... Continue Reading →

Voimanlähteenä WordPress.com.

Ylös ↑